Hoiva & Terveys - Julkinen sektori | 4. helmikuuta 2016 Yhteiskunnallinen vaikuttavuusinvestointi sisältää monia mahdollisuuksia Yhteiskunnallinen vaikuttavuusinvestointi on Suomessa vielä melko tuntematon käsite, mutta siitä povataan jopa seuraavaa pääomasijoittamisen sektoria. Parhaimmillaan yhteiskunnallinen investoiminen voisi tasapäistää sote-markkinoiden palvelutuotantoa ja tuottaa tehokkaasti hyvinvointia Suomeen. Ennen tätä sote-sektorin suoriteperusteisesta tilaamisesta pitäisi luopua ja ostaa julkisten hankintojen kautta tuloksia.

Hoiva & Terveys – Julkinen sektori | 4. helmikuuta 2016

Yhteiskunnallinen vaikuttavuusinvestointi sisältää monia mahdollisuuksia

Yhteiskunnallinen vaikuttavuusinvestointi on Suomessa vielä melko tuntematon käsite, mutta siitä povataan jopa seuraavaa pääomasijoittamisen sektoria. Parhaimmillaan yhteiskunnallinen investoiminen voisi tasapäistää sote-markkinoiden palvelutuotantoa ja tuottaa tehokkaasti hyvinvointia Suomeen. Ennen tätä sote-sektorin suoriteperusteisesta tilaamisesta pitäisi luopua ja ostaa julkisten hankintojen kautta tuloksia.

Yhteiskunnallinen investoiminen tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että yksityistä rahaa sijoitetaan sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseen, siihen, että yhteiskunta muuttuu paremmaksi paikaksi elää. Sijoitus realisoituu vaikutuksina, jotka heijastuvat esimerkiksi jonkin ihmisryhmän parantuneena elämänlaatuna ja sitä kautta bruttokansantuotteen kasvuna. Tärkeintä on positiivinen muutos, joka sijoitetulla rahalla saavutetaan.

Anne Blandin yritys Uusia Networks on keskittynyt yhteiskunnallisten investointien mallien konsultoimiseen. Blandilla on kokemusta yhteiskunnallisesta vaikuttavuusinvestoinnista Britanniasta.

- Suomi on auttamatta jäljessä tässä asiassa, mutta perästä tullaan.

Koko sote-sektori pitää kääntää ympäri

Anne Blandin mukaan yhteiskunnallinen sijoittaminen voi olla tärkeä osa suomalaista sote-sektoria tulevaisuudessa. Suomalaisissa julkisissa sosiaali- ja terveysalan hankinnoissa ostetaan tällä hetkellä suoritteita – asumispaikkoja jollekin ryhmälle ja käyntimääriä esimerkiksi lääkärillä tai lähihoitajalla. Nämä suoritteet ovat Blandin mukaan vanhanaikaisia. Jotta yhteiskunnallisen sijoittaminen voisi toimia, pitää siirtyä ostamaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Sote-uudistukseen Bland suhtautuu optimistisesti. Hallitus on ohjelmassaan määritellyt, että ihminen asetetaan sote-palveluiden keskiöön.

- Kunhan vain määritellään tulokset, joita voidaan mitata. Palveluiden pitää pystyä muuttamaan niiden käyttäjän elämää, Bland sanoo.

Blandin mukaan Suomenkin terveysmarkkinoilla on havaittavissa suurten monikansallisten yhtiöiden hegemonia. Hänen mukaansa julkisissa palveluhankinnoissa pitäisi siirtyä yhteiskunnallisen tulosperusteisen hankinnan malliin, jolloin myös järjestöillä, yhteiskunnallisilla yrityksillä sekä pienillä- ja keskisuurilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia kilpailla markkinoilla.

- On puhtaasti voittoa maksimoivia yrityksiä ja on puhtaasti hyväntekeväisyyttä tekeviä toimijoita. Siihen väliin mahtuu suuri joukko yhteiskuntavastuullisia toimijoita. Hyviä esimerkkejä suomalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä ovat Hovi-koti, Diakonissalaitos ja Setlementtisäätiö.

Paljon erilaisia malleja

Tähän mennessä Suomessa on kokeiltu vain yhdenlaista mallia yhteiskunnallisesta vaikuttavuusinvestoinnista. Tämä esimerkki on Sitran SIB-malli, jossa sijoitetaan kahden julkisen kohteen työhyvinvoinnin edistämishankkeisiin. SIB on lyhenne sanoista Social Impact Bond eli yhteiskunnallinen rahoitussopimus. Sitran lisäksi hankkeeseen on sijoittanut ME-säätiö. Hankkeen tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja 2,1 päivällä henkeä kohti vuositasolla.

Ensimmäinen Social impact bond -malli luotiin Isossa-Britanniassa vuonna 2010. Malli syntyi tarpeeseen, koska maan hallitus otti käyttöön palvelujen tuotannossa käyttöön Payment by result -mallin, jossa tuotannosta maksetaan vasta sitten, kun tulostavoitteet on saavutettu.

- Tämä aiheutti sen, että vain suurilla yrityksillä oli mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin, koska heillä riitti taseessa rahaa työntekijöiden palkkoihin ja muihin kuluihin, ennen kuin tulot tuotannosta saatiin myöhemmin, Bland sanoo.

SIB-mallilla rahoitettiin pieniä yrityksiä, järjestöjä ja yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka saivat käyttöpääomaa ja pystyivät osallistumaan kilpailutuksiin. SIB on vain yksi esimerkki yhteiskunnallisesta vaikuttavuusinvestoinnista ja SIB-mallejakin on useita.

Yhteiskunnallista sijoittaminen voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Erilaisia malleja ovat muun muassa monimaksajamalli, monituottajamalli tai monirahoittajamalli. Yhteiskunnallista sijoittamista voidaan tehdä kaikissa omaisuusluokissa: yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen voidaan sijoittaa lainoin, joukkorahoituksella tai esimerkiksi pääomittamisella.

Haasteita riittää

Blandin mukaan suurin haaste yhteiskunnallisen vaikuttavuusinvestoinnin käyttöönotossa on se, että koko muutoksen teoria pitäisi ymmärtää. Mitä halutaan muuttaa ja mitä tuloksia määritellyssä kohderyhmässä halutaan saavuttaa?

- Sektorin poliittinen kehittäminen, palveluntuotannon monipuolistaminen, vaikutusten arvioiminen, hankintaosaaminen ja avoin data ovat haasteita yhteiskunnallisen sijoittamisen kannalta.

Avoin data on tärkeä osa järjestelmän toimivuutta. Avoimella datalla ja vaikutusten arvioinnilla yhteiskunnallinen ja sosiaalinen arvo voidaan monetarisoida ja niitä voidaan mitata. Sijoitetulla rahalla halutaan muuttaa yhteiskuntaa paremmaksi ja silloin EU:n, OECD:n ja G8-maiden määrittelemiä sosiaalisten vaikutusarvioinnin kriteereitä pitää pystyä myös mittaamaan.

Blandin mukaan sijoittajien riskianalyysikyvyt ovat vielä yhteiskunnallisessa sijoittamisessa heikot – kaikki sijoittajat eivät ymmärrä sitä, että sijoitetaan myös yhteiskunnalliseen muutokseen.

- Yhteiskunnallinen vaikuttavuusinvestointi on riski-investointi siinä missä muutkin sijoitukset. Sijoituskohteena olevien yhteiskunnallisten yritysten tulee pystyä osoittamaan kykynsä saada aikaan mitattavia vaikutuksia.

Maailmalla on Blandin mukaan paljon kärsivällistä rahaa, joka ei tavoittele pikavoittoja. Joillekin sijoittajille riittää matala tuotto-odotus pitkältäkin aikaväliltä. Jotkin sijoittajat tyytyvät vain yhteiskunnalliseen tuottoon, ihmisten elämänolojen parantumiseen ja bruttokansantuotteen kasvuun. Isossa-Britanniassa yhteiskunnallisesta sijoituksesta saa jopa verohelpotuksia. Tällaisia porkkanoita tarvitaan Blandin mukaan myös Suomeen.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuusinvestointi ei ole taikaluoti, joka ratkaisee sote-sektorimme kestävyysvajeen.

- Yhteiskunnallisella vaikuttavuusinvestoimisella voi parhaimmassa tapauksessa olla suuria vaikutuksia, Bland sanoo.

Juha Kartano

toimitus.ht@bonnierbusiness.fi